Rintaimplantit ja ALCL (Anaplastic Large Cell Lymphoma, suom. anaplastinen suurisolulymfooma)

Julkaistu: 7.8.2019

Rintaimplantit rintojen muodon parantamiseksi tai poistetun syöpärinnan rakentamiseksi ovat olleet käytössä jo 1960-luvulta alkaen. Niitä on pyritty kehittämään mahdollisimman kudosystävällisiksi. Näin käyttöön ovat tulleet karheapintaiset ja anatomiset implantit, joihin liittyy paljon vähemmän kapselin muodostusta ja implanttien liikkumista verrattuna aikaisempiin, sileäpintaisiin implantteihin. Anatomisilla implanteilla voidaan rakentaa mahdollisimman luonnollisen näköinen rinta.

Silikoni-implanttien turvallisuudesta on keskusteltu koko ajan.

Laajat tutkimukset osoittivat 1990-luvulla, etteivät silikoni-implantit lisää rintasyöpäriskiä. Vasta vuonna 2006 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) tunnusti silikoni-implantit turvallisiksi. Vuonna 2011 FDA löysi uutena asiana mahdollisen yhteyden rintaimplanttien ja ALCL:n välillä (anaplastinen suurisolulymfooma, non-Hodgkinsin lymfooman harvinainen tyyppi).

ALCL on todella harvinainen. Tänä päivänä implantteja kantavien naisten ALCL-tapauksia on diagnosoitu noin 70 kappaletta. Arvioidaan, että rintaimplantteja on laitettu noin 10 miljoonalle naiselle. Viime aikoina on huomattu, että karhennetuilla implanteilla rakennetuissa rinnoissa on enemmän ALCL:ää kuin sileillä rakennetuissa, mutta kuitenkin myös sileäpintaiseen implanttiin voi liittyä ALCL. Yhden teorian mukaan kyseessä voisi olla karheapintaisen implantin kuoren mekaanisen ärsytyksen aiheuttama muutos ympärillä olevissa imukudossoluissa. Toisen teorian mukaan kyseessä voisi olla hiljainen bakteeri-infektio silikonikuoren päällä, joka voisi aiheuttaa solumuutoksia ympärillä olevaan kudokseen.

Sairauden on useimmiten havaittu olevan nestevuotoon liittyvä kuituinen kapseli implantin ympärillä, joka on helppo havaita normaalilla rinnan ultraäänitutkimuksella. Radiologinen löydös on siis nestekertymä implantin ympärillä sekä kapselin paksuuntuma tai paikallinen tuumorimainen kapselin kasvu. Jos ALCL löydetään varhaisvaiheessa, sen hoidoksi useimmiten riittää implantin ja kapselin poisto. Pitkälle edenneessä taudissa käytetään kemoterapiaa. Tähän tautiin on mahdollista myös menehtyä.

Hoitosuositukset:

Markkinoilla olevia, myös karhennettuja, anatomisia implanttimalleja voi edelleen käyttää. Allergan on kuitenkin varotoimenpiteenä vetänyt Natrelle-sarjan proteesin pois valikoimasta edellä mainitun yhteyden vuoksi.

On tärkeää seurata implanttirintoja 1-2 vuoden välein. Seurannaksi riittää rintojen ultraäänitutkimus. Jos proteesin ympärille havaitaan nestekertymää tai kapselin paksuuntumaa, tulee sieltä ottaa näytteet. Tällöin myös rintamagneettitutkimus on aiheellinen. Jos mitään oireilua tai löydöksiä ei ole, voi elää levollisesti myös implanttien kanssa ja iloita niiden tuomasta vartalon muodon kohennuksesta.